Tutkittua tietoa työssäjaksamisesta

Tunnistetut hyvät käytännöt

Suunnittelu

Turvallisuutta ja terveyttä edistävä suunnittelu alkaa vaara-analyysilla. Analyysi helpottaa aikatauluttamista ja soveltuvien apuvälineiden (nosturit, henkilö- ja materiaalinostin) valitsemista. Yleistä aikataulusuunnitelmaa ylläpidetään koko projektin ajan lyhempien ajanjaksojen aikataulusuunnitelmien avulla yksityiskohtien hoitamiseksi. Kiinnitetään huomiota rakennuksen eri osien suunnittelussa helppoon asentamiseen. Keskustelut suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kesken, mitä suunnitelmat merkitsevät työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle.

Työ ja työpaikan organisaatio

Säännölliset kokoukset eri ryhmien kesken esim. pääurakoitsija ja aliurakoitsijat ja hyvä tiedonkulku eri terveys- ja turvallisuusasioista työnjohdon ja rakennustyöntekijöiden välillä.

Työporukan vetäjälle ja työntekijöiden edustajalle tarjotaan säännöllistä harjoittelua/koulutusta terveys- ja turvallisuuskursseilla, joissa voi päivittää tietonsa terveyden ja turvallisuuden edistämisestä sekä tuki- ja liikuntaelinoireiden ehkäisemisestä. Työntekijöiden kouluttaminen terveys- ja turvallisuusasioissa tarjoaa perusteet tuki- ja liikuntaelinoireiden jatkuvalle tietoisuudelle, tunnistamiselle, analysoinnille, kohdentamiselle ja hallinnalle.

Tuotantoteknologia

Erilaisten tuotantotekniikoiden (esim. työmaan ulkopuolella esiasennetut kylpyhuoneet, ilmastointimodulit) käyttö minimoi raskaiden taakkojen käsittelyä käsin, toistuvia työtehtäviä, huonoja työasentoja, liukastumisia, putoamisia ja siten eliminoi joitakin tuki- ja liikuntaelinoireiden riskitekijöitä. Lisäksi mekaanisten apuvälineiden (kauko-ohjattu betonipumppu, kuljettimet) käyttö sekä ergonomisesti suunnitellut ja kevyet käsityökalut vähentävät tärinää ja huonoja työasentoja.  Samoin kuin elementtirakenteisten rakennusbetoniosien käyttö, kuten laatat seiniin ja portaisiin, vähentää työtehtävien määrää ja huonoja työasentoja.

Työtehtävät

Yleisiä tuki- ja liikuntaelimistön oireiden ennalta ehkäiseviä toimia on mekaanisten apuvälineiden käyttö, henkilökohtaiset suojaimet, työnkierto, tiimityö ja yläraajojen työskentely ala-asennoissa. Putkiasentajilla, sähkömiehillä ja kirvesmiehillä esiintyy yleisesti hartiatason yläpuolella tapahtuvia työtehtäviä, minkä ongelman työnjohto voi ratkaista minimoimalla yhtäjaksoista altistumista näille rasittaville työasennoille. Tuotannon aiheuttaman paineen vähentämiseksi pää- ja aliurakoitsijoilla tulee olla riittävästi työvoimaa. Arvioimalla työvoiman vähäisestä määrästä johtuvien sairauspoissaolokustannusten alentumista työnantajan kannattaa käyttää tätä henkilöstöstrategiaa. Työnantajat ja työntekijät yhdessä voivat vähentää työn riskitekijöitä hallinnollisilla (esim. johtamisjärjestelmä) ja teknisillä välineillä (apuvälineet ja ergonomiset työvälineet).

Fyysinen työympäristö

Hyvä nostaminen, siisteys ja riittävä työskentelytila auttavat työhön liittyvien tapaturmien vähentämistä. Dynaamisuus ja koko työmaan ajan lay –out tulee huomioida, jotta pystytään sopeutumaan muuttuvaan rakennustyömaahan. Eri osapuolten vastuut tulee määritellä sopimuksissa ja urakkatarjousasiakirjoissa.

Uusien tai parantuneiden rakennusmateriaalien ja käsityökalujen käyttö vähentää tärinän esiintymistä rakennustyömailla. Säädettävät työskentelykorkeudet, hissien käyttö ja turvalliset ajoluiskat helpottavat työntekijöiden töiden tekemistä ja materiaalien siirtoa ilman liiallista kuormitusta. Tuotantotöiden/pystyttämistehtävien tekeminen tuotantohalleissa, suuren teltan tai säältä suojaavan peitteen alla muuttaa rakennustöitä huomattavasti säästä riippumattomaksi ja siten vähentää tuki- ja liikuntaelinoireisiin liittyvää kylmälle, tuulelle tai lumiselle säälle altistumista.

Yksilölliset tekijät

Rakennustyöntekijöiden tulee ymmärtää henkilökohtaisten suojainten, sopivien työmenetelmien käytön sekä hyvän fyysisen kunnon tärkeyden tuki- ja liikuntaelinoireiden riskien minimoimisessa. Ennen työtä tapahtuva venyttely, joka keskittyy nivelsiteiden, jänteiden ja lihasten verryttämiseen vähentää tuki- ja liikuntaelinoireita etenkin talvisaikaan. Venyttelytuokio kohdistuu koko vartaloon niskasta nilkkoihin saakka. Kymmenminuuttinen venyttely sisältää olkapäiden kohottamisia, ranteiden koukistuksia, takareisien, pohkeiden ja alaselän venytyksiä. Mikäli työntekijällä on esiintynyt alaraaja- tai polviongelmia, voi yksilöllisistä turvakengistä olla joskus apua oireiden helpottamiseksi.

Lähdeviite: Rwamamara R. 2007. Planning the healthy construction workplace through risk assessment and design methods. Doctoral thesis. Luleå University of Technology.

Työnjohdon työssä jaksamisen edistäminen

Mitä tehty:   Hankkeeseen kuului kahden yrityksen työnjohdon työpajatyöskentely. Pajatyöskentelyn tarkoituksena oli kehittää toimintatapoja, joilla työnjohdon työn hallintaa ja jaksamista voidaan tukea ja parantaa. Pajatapaamisia oli kummassakin yrityksessä neljä kertaa.  Ensimmäisessä tapaamisessa teemana oli työn muutos, toisessa työn sujumattomuudet ja niiden kuormittavuus. Kolmanteen pajaan tullessa työnjohtajat olivat miettineet konkreettisia kehittämisideoita työn sujumattomuuksiin liittyen ja neljännessä pajassa käsiteltiin kokemuksia kyseisten kehittämisideoiden kokeilusta. Kahteen viimeiseen pajaan osallistui myös yritysjohdon edustajia, koska näissä pajatapaamisissa käsiteltiin yrityksessä kokeiltavia toimintatapoja, joiden käyttöönotossa tarvittiin yritysjohdon päätöksiä. Ennen kutakin pajatapaamista oli suunnittelupalaverit, joissa mietittiin yhdessä seuraavan pajan sisältöä ja käytettäviä välineitä yrityksen johdon ja työterveyshuollon kanssa.

Osallistujat: Työnjohtajat ja vastaavat työnjohtajat

Tulokset: Yleisimpiä rakennusalan työnjohdon työn sujumattomuuksia olivat virheellinen työn suoritus, tavaroiden toimitusongelmat, perehdytys, tavaroiden loppuminen, puutteelliset piirustukset, asiakasnäytöt ym. asiakaskontaktit ja dokumentointi se laskuntarkastukseen liittyvät epäselvyydet. Kuormittavimmiksi sujumattomuuksiksi työnjohto arvioi tavaroiden toimitusongelmat, piirustusten toteuttamisongelmat ja virheellisen työn suorituksen.

Kakkien sujumattomuuksien ratkaisemiseksi ei ole mahdollista luoda etukäteen valmiita ratkaisuvaihtoehtoja. Sujumattomuuksien vähentämiseksi kehittämiskokeiluiksi valittiin esiintymisen yleisyyden, merkittävyyden ja lyhyessä ajassa toteuttamiskelpoisuuden perusteella urakoiden itselle luovutus, työmaapalaverit, työmailla esiintyneiden sujumattomuuksien käsittely työnjohtajien palaverissa ja vapaa-ajan palaverit.  Urakoiden itselle luovutuksen ja työmaapalaverien kehittäminen helpottivat työnjohdon käytännön työn tekemistä, paransi tiedonkulkua ja vähensi virheitä. Pajatapaamiset ja koko pajaprosessi aktivoivat työnjohtoa oman työn analysointiin ja kehittämisehdotusten tekemiseen sekä rohkaisivat osallistujia puhumaan työstään ja työssä esiintyvistä ongelmista yleisellä tasolla ilman yksilöiden syyllistämistä.

Lähdeviite:   Savinainen M, Uusitalo H, Merivirta M-L, Nyberg M, Toivio P. 2012. Rakennustuotannon työnjohdon työ ja työkyky 2011. ”Tää työ nyt on vaan tällasta” Tietoa työstä. Työterveyslaitos Tampere. Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy.