Tutkittua tietoa turvallisuudesta

Tapaturmien ennaltaehkäisy

Mitä tehty:   Arvioitiin työtapaturmien ennaltaehkäisyohjelman (Preferential Action Plan, PAP) vaikuttavuutta. Ohjelmaan osallistuvat yritykset jaettiin kolmeen ryhmään riippuen siitä, milloin he olivat tulleet ohjelmaan mukaan. Näiden lisäksi oli vertailuryhmä, jolla ei ollut ennaltaehkäisyohjelmaa. Ohjelmaan kuului mm. vaaroista kertovat kirjeet, tapaamisia työvoimaviranomaisten ja yritysjohdon kesken, ennaltaehkäisysuositusten koordinointi yhdessä yritysten työsuojelutoimikunnan ja työeläkevakuutusyhtiön kanssa, työsuojeluviranomaisen (teknikon) virallisia vierailuita ja toimintaohjeita yrityksiin, teknikon kirjoittama raportti, jossa kuvataan yritysten ennalta ehkäisevät tilanteet, arvioidaan, toteutuuko lakisääteiset, ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin liittyvät määräykset yrityksessä- pääasiallisesti koneisiin, laitteisiin työkaluihin, siistiin tilaan liittyvät turvallisuusnäkökulmat, ratkaisujen ja teknisen tuen tarjoaminen sekä antamalla määräaikoja havaittuihin epäkohtiin, toinen virallinen käynti etenemisen ja tehtyjen muutosten tarkistamiseksi ja lopuksi jopa esittämällä työvoimaviranomaisen (labor authority) mahdollisia sanktioita tarkistuksen jälkeen, mikäli suosituksia ei ole noudatettu.

Osallistujat:  Yritykset, joissa esiintyi paljon työtapaturmia: rakennus-, palvelu- ja teollisuusala

Tulokset:     Tapaturmien suhteellinen esiintyvyys aleni (1999–2007) ohjelmatyöpaikoilla vuosittain yli 10 % verrattuna 5 % vähenemiseen työpaikoilla, joilla ei ollut ohjelmaa käytössä. Suurimmat tapaturmien suhteelliset vähenemiset tapahtuivat alle 10-hengen työpaikoilla ja toimialoista rakennusalalla verrattuna palvelu- ja teollisuuden toimialoihin. Eroja havaittiin ohjelmatyöpaikkojen ja ei-ohjelmatyöpaikkojen välillä (arvioitu eri ryhmien tuloksista) lyhyissä (<15 päivää, suhteellinen muutos vuodessa      14 % vs. 5 %,) ja pitkissä (8 % vs. 0,8 %) sekä mekaanisissa (16 % vs. 2,5 %) -ja ylikuormitustyyppisissä tapaturmissa (7 % vs. +2,8 %).

Lähdeviite: López-Ruiz M, Martinez JM., Gil JM, Boix P, Garcia AM, Rodrigo F, Moreno A, Benavides FG. 2013 Evaluation of the effectiveness of occupational injury prevention programs at the company level. Safety Science 51 (1): 250-256.

Putoamissuojaus

Mitä tehty: Putoamissuojauskoulutus toteutettiin 10 esimiehen kanssa. Koulutus oli yhteensä 8 tunnin mittainen ja se pidettiin kahtena peräkkäisenä iltapäivänä. Kuuden–kahdeksan viikon kuluttua koulutuksesta kouluttaja soitti esimiehille vahvistaakseen esimiesten käsityksiä ja puutteiden tunnistamista.

Tutkimusapulainen vieraili esimiesten työmailla 2-3 viikkoa ennen koulutuksen aloittamista ja kahdesti sen jälkeen (3 kk ja 6 kk) jakaakseen kyselyt esimiehille ja heidän työntekijöilleen sekä tehdäkseen auditoinnin mahdollisten putoamisvaarojen tunnistamiseksi. Kirvesmiesharjoittelijoiden ohjaajat vertailivat sopivia putoamissuojaus-menetelmiä havaitsemiinsa koulutukseen osallistuvien esimiesten työmailla käytettyihin menetelmiin. Kouluttajat esittelivät menetelmiä työmaakeskusteluissa ja turvallisuus-viesteissä.

Osallistujat: Rakennustyömaan esimiehet ja kirvesmiesharjoittelijat

Tulokset:   Esimiehet kokivat koulutuksen hyödyllisenä, etenkin turvallisuusviestintä -osuuden, jota he aikoivat käyttää jatkossakin. Koulutuksen jälkeen päivittäisten ohjaus- ja työmaakeskustelujen määrä lisääntyi sekä keskusteluista tuli interaktiivisempia, keskittyen vaarallisiin päivittäisiin työtehtäviin. Esimiehet huomasivat useammin työmaallaan putoamisvaaroja kuin aikaisemmin. Lisäksi havaittiin putoamissuojausmääräysten noudattamisen lisääntymistä sekä turvattoman käyttäytymisen vähenemistä työmaakierrosten aikana.

Lähdeviite: Kaskutas V, Dale AM., Lipscomb H, Evanoff B. 2013. Fall prevention and safety communication training for foremen: Report of a pilot project designed to improve residential construction safety. Journal of Safety Research 44: 111-118.

Johtaminen

Mitä tehty: Hankkeen tavoitteena oli vähentää työperäisiä käsin tehtävien töiden (nosto, kantaminen, työntäminen) aiheuttamia vammoja parantamalla työpaikan johtamisjärjestelmää. Johtamisjärjestelmän tuli tukea riskinarviointiin osallistumista ja valvoa prosessia sekä tarjota esimiehille ja työtiimille oikeaa tietoa ja taitoa käsin tehtävien töiden riskien arvioinnin ja hallinnan toteuttamiseksi. Ennen hanketta työsuojelutarkastaja kävi työpaikalla arvioimassa käsin tehtävien töiden riskitasot, miten tehtävät liittyivät turvallisuustoimiin ja organisaation ympäristöön. Tarkastaja myös haastatteli työmaiden esimiestä ja vähintään yhtä työntekijää. Jokaiselta työpaikalta kerättiin tietoa turvallisuustoimista ja johtamisjärjestelmästä. Tarkastaja kyseli työntekijöiltä tuntemuksia kehon eri osien kuormittumisista, meneillään olevista työtehtävistä ja mielipiteitä tiettyihin tehtäviin ja niiden aiheuttamiin kuormittumisiin liittyen. Tämän jälkeen tarkastaja valitsi tarkkailtavat työtehtävät ja koodasi riskialtistuksen, joista otettiin otokset 2-3 tehtävää/työntekijä sekä yhden työntekijän otos työpaikan 10 työntekijää kohti.

Hankkeeseen kuului puolen vuoden aikana neljä konsultin vetämää tilaisuutta. Hankkeen aikana työmaavierailujen aikana tarjottiin toimintaan rohkaisua ja tukea. Työmaille tehtiin uusi tarkastus 9 kk:tta hankkeen päättymisen jälkeen ja mediassa toteutettiin kampanja käsin tehtävistä työtehtävistä.

Osallistujat: Rakennusalan työmaat työntekijöineen

Tulokset:   Hankkeen tuloksena lakia noudatettiin paremmin ja käsin tehtävien töiden riski aleni.

Lähdeviite: Straker L, Burgess-Limerick R, Pollocks C, Egeskov R. 2004. A randomized and controlled trial of a participative ergonomics intervention to reduce injuries associated with manual tasks: physical risk and legislative compliance. Ergonomics 47 (2): 166-188.