Tutkittua tietoa elintavoista

Ruokavalio, tupakointi, liikunta

Mitä tehty: Hankkeeseen osallistujat saivat yksilöllistä ohjausta elämäntapoihin (tupakointi, ruokavalio, fyysinen aktiivisuus) liittyen puolen vuoden ajan. Ohjaukseen kuului kolme kasvokkain tapahtuvaa (45-60 min/x) ja neljä puhelinkontaktia (15-30 min/x) joko työterveyslääkäriltä tai –hoitajalta. Ohjauksessa keskusteltiin henkilön riskeistä, henkilökohtaisista ominaisuuksista ja käyttäytymisenmuutoksen esteistä sekä asetettiin henkilökohtaiset tavoitteet. Henkilö sai valita tavoitteekseen joko ruokavalion, tupakoinnin lopettamisen tai fyysisen aktiivisuuden. Tietoja kerättiin kyselyllä alussa, 6 kk:n ja 12 kk:n kohdalla.

Osallistujat: Rakennusalan työntekijöitä ja toimihenkilöitä

Tulokset:   Yksilöllisellä elintapaohjauksella oli myönteisiä vaikutuksia naposteluun, hedelmien syöntiin ja tupakointiin. Vuoden kuluttua ohjauksen aloittamisesta alkoholin käyttö oli vähentynyt merkitsevästi normaalipainoisilla työntekijöillä. Sen sijaan fyysiseen aktiivisuuteen yksilöllisellä ohjauksella ei ollut vaikutusta. Vaikutukset olivat samanlaisia rakennusalan työntekijöillä ja toimihenkilöillä

Lähdeviite: Groeneveld IF, Proper KI, van der Beek AJ, Hildebrandt VH, van Mechelen W. 2011. Short and long term effects of a lifestyle intervention for construction workers at risk for cardiovascular disease: a randomized controlled study. BMC Public Health 11:836.

Ruokavalio ja tupakointi

Mitä tehty: Tutkimuksessa testattiin räätälöidyn tupakoinnin lopettamiseen sekä hedelmien ja vihannesten käytön lisäämiseen tähtäävän ohjelman vaikuttavuutta. Räätälöity ohjelma sisälsi puhelinneuvontaa (4 puhelua/3 kk, tarvittaessa 2 ylimääräistä kertaa), palauteraportin ja opetuksellista materiaalia (vähintään 12 lehtistä). Osallistuja sai itse päättää oman käyttäytymismuutostavoitteensa ja järjestyksen. Tuloksia seurattiin puoli vuotta.

Osallistujat: Rakennustyöntekijät, betonityöntekijät, purkutyöntekijät ja rakentamisen yleismiehet

Tulokset:   Lopussa ohjelmaan osallistuneista oli lopettanut tupakoinnin 19 % ja vertailuryhmäläisistä 8 %. Molemmat ryhmät söivät vihanneksia ja hedelmiä yli viisi annosta päivässä, mutta ohjelman lopussa ohjelmaan osallistuneet olivat lisänneet 1-1½ annosta, kun taas vertailuryhmäläisillä annosmäärä hieman laski.

Lähdeviite: Sörensen G, Barbeau EM, Stoddard AM, Hunt MK, Goldman R, Smith A, Brennan AA, Wallace L. 2007. Tools for health: the efficacy of a tailored intervention targeted for construction laborers. Cancer Causes Control 18: 51-59.

Tupakointi

Mitä tehty: Tupakoinnin lopettamisohjelma toteutettiin 10 työmaalla. Ohjelmaan kuului kyselyt, kaksi kertaa yhden tunnin luentotilaisuus, ryhmätapaamisia, jossa keskusteltiin mm. työhön liittyvien vaarojen ja tupakoinnin aiheuttamia yhteisvaikutuksia, tupakoinnin lopettamisen esteistä, selviytymiskeinoista sekä korvaushoidoista.

Lisäksi osallistujat saivat ilmaista nikotiinikorvaushoitoa ja oppaita. Työmaan yhteisillä alueilla oli esillä julisteita, joissa oli koottu tupakoinnin lopettaneiden kokemuksia sekä oleellista tietoa tupakasta. Osallistujia seurattiin 1 kk:n ja 6 kk:n kuluttua ohjelman aloittamisesta.

Osallistujat: Rakennusalan työntekijät

Tulokset: Kuukauden jälkeen ohjelmaan osallistuneiden ryhmästä 26 % ja vertailuryhmästä vajaa 17 % oli lopettanut tupakoinnin. Puolen vuoden kuluttua kuitenkin ero eri ryhmien välillä hävisi eli lopettaneiden määrät eivät enää eronneet merkitsevästi toisistaan (9 % vs. 7 % vastaavasti). Sen sijaan ohjelmassa mukana olleet ilmoittivat, että he olivat vähentäneet tupakointiaan enemmän kuin vertailuryhmäläiset puolen vuoden kuluttua.

Lähdeviite: Okechukwu CA, Krieger N, Sorensen G, Li Y, Barbeau EM. 2009. MassBuilt: effectiveness of an apprenticeship site-based smoking cessation intervention for unionized building trades workers. Cancer Causes Control 20: 887-894.)

Liikunta

Mitä tehty:   Tutkimuksessa arvioitiin rakennustyöntekijämiesten fyysistä toimintakykyä sekä yksilöllisesti räätälöidyn liikuntaohjelman vaikutusta lihasvoimaan, hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoon sekä sairauspoissaoloihin. Työmaalla toteutettava liikunta suunniteltiin yksilöllisesti alkuterveystarkastuksen perusteella. Harjoittelujakso kesti 12 vko sisältäen 3x/vko harjoittelua 20 minuutin ajan (työaikana). Osallistujat kävivät terveystarkastuksessa myös harjoittelujakson jälkeen.

Osallistujat: Rakennusalan työntekijämiehet

Tulokset:   Harjoittelu paransi maksimaalista hapenottokykyä kliinisesti merkitsevästi vähentäen siten sydän- ja aineenvaihduntasairauksien riskiä. Sen sijaan painon ja pituuden suhteeseen, lihasvoimaan, tuki- ja liikuntaelimistön kipuihin, sairauspoissaoloihin tai työkykyyn  harjoitteluohjelmalla ei ollut vaikutuksia.

Lähdeviite: Gram B, Holtermann A, Bültmann U, Sjøgaard G, Søgaard K. 2012. Does an Exercise Intervention Improving Aerobic Capacity Among Construction Workers Also Improve Musculoskeletal Pain, Work Ability, Productivity, Perceived Physical Exertion, and Sick Leave? A Randomized Controlled Trial. JOEM 54 (12): 1520-1526.

Työmaatreeni

Mitä tehty: Arvioitiin työpaikan venyttelyohjelman vaikuttavuutta. Ohjelma toteutettiin erilaisena eri toimialoilla. Tehokkaan työpaikan venyttelyohjelman kriteerit: 5 min lämmittely ennen venyttelyä, harjoitteet räätälöitiin työtehtävien mukaan tai vartalon alueen mukaan, mitkä ovat suurimmassa tapaturmariskissä töissä, esim. rakennusalalla on hyödyllistä keskittyä alaselän venyttelyihin (koukistukset ja ojennukset) sekä venyttää takareisiä ja muita työhön liittyviä lihaksia.

Muita kriteereitä oli säännöllisyys eli vähintään 2-3 x/vko, venyttelyn oikea suorittaminen (staattinen tai jännitys -rentous-venytys), venytyksen ylläpito 15-30 s, toistaminen 3-4 kertaa, venytä molemmin puolin, tehokkain on se asento, missä tuntuu pieni epämiellyttävyys, koulutettu ohjaaja ohjaa ja arvioi, venyttely tapahtuu sopivassa kohdin työpäivän aikana, yrityksen sitoutuminen työajasta ja ohjelmasta aiheutuviin kuluihin, vaikka säästöt eivät näykään lyhyellä aikavälillä. Paras venyttelytekniikka on jännittää lihaksia 20 s ajan, rentoutus ja lihasten venytys. Staattinen venytys on myös tehokas ja yksinkertainen toteuttaa.

Osallistujat: Käsillään töitä tekevät, joista yhtenä toimialana oli rakennusala

Tulokset:   Tuloksena oli, että notkeus- ja lihasvoimaharjoittelun yhdistelmä lisäsi enemmän notkeutta, staattista ja dynaamista lihasvoimaa kuin pelkkä voimaharjoittelu.

Lähdeviite: Hess JA & Hecker S. 2003. Stretching at Work for Injury Prevention: Issues, Evidence, and Recommendations. Applied Occupational and Environmental Hygiene 18 (5): 331-338.